Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

27.09.2018 Jukka Viskari

HIRVENMETSÄSTYS ALKAA 13.10.2018 klo 7.30

Jahtiin osallistujat kaikki paikalle ajoissa.

Hirvimaksu ja seuran jäsenmaksu tulee olla maksettu

 

TALKOOT 06.10.2018

Grillikota työmaalla ja hirvenmetsästyksen tiimoilta pidetään talkoot 06.10.2018 klo 08.00 alkaen

Kodalle laitetaan vuorilaudat ja penkit paikalleen

 

 

13.9.2018 / Jukka Viskari

Kesä on mennyt Grillikota työmaalla ahkeroiden.

Talkoolaisia on ollut mukavasti paikalla ja työt ovat edenneet mukavasti. Vielä on kuitenkin työtä jäljellä.

Seuraavat talkoot pidetään la 15.8. alakaen ja vuorossa on grillin muuraus, oven ja ikkunan vuorilaudat sekä rappusten viimeistelyä.

 

Päivitys 22.03.2018 / Jukka Viskari

 

Metsästyskausi alkaa olla päätöksessä ja on aika pitää metsästyskauden päättäjäiset. Samassa yhteydessä pidetään hirvenhiihtokilpailut ja palkitaan pienpetokilpailussa menestyneet.

Tapahtuma alkaa Honkasen (Marttila) pihapiirissä 24.03.2018 klo 11.00 alkaen. Palkinnot jaetaan hiihdon jälkeen Erävainiolla ja samalla nautitaan riista lounas Loposen Jaken tekemänä ja päälle pullakahvit. Mervi Loponen on paistanut pullat.

Tervetuloa kaikki.

 

Jukka Viskari

 

 

 

 

 

 

Päivitys 2.01.2018 / Jukka Viskari

 

Vuosi on vaihtunut ja on aika tehdä pientä yhteenvetoa.

Hirvenmetsästys eteni suotuisissa merkeissä ja hirvet kaatuivat yhtä vasaa lukuunottamatta nopeaan tahtiin.

Saalis oli 8 aikuista ja 7 vasaa.

Myös peurajahtia on harrastettu. Eläimiä on nähty runsaasti ja ajojahteja on tähän mennessä järjestetty yksi mutta epäonnea oli sen verran matkassa että saalista ei saatu.

Peurojen kyttäysjahdit ovat kuitenkin onnistuneet. Kolme vasaa on saatu nurin.

 

Metsästyskausi jatkuu vielä ja toivotan kaikille jahtiin lähtijöille tarkkoja laukauksia.

Hyvää Uutta vuotta kaikille metsästäjille ja heidän perheilleen.

Jukka Viskari

 

 

 

Väisälän ja Viljakkalan Eräveikot ry.

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ

 

YLEISTÄ

 

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

 

2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

 

3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

 

4. Hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

 

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

 

1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta.

 

2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä.

 

3. Erillispäätöksellä ja erillissopimuksella seura voi kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

 

KAATOLUVAT

 

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta ja hirven metsästyksen johtaja.

 

2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa metsästyksenjohtaja.

 

OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

 

1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet.

2. Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran yleisen kesäkokouksen yhteydessä pidettävässä hirvikokouksessa.

 

3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla siitä metsästyksenjohtajalle tai viimeistään ensimmäisenä metsästyspäivänä sekä osoittamalla kuitilla, että on suorittanut perustamiskokouksessa määritetyn hirvimaksun sekä sen vuoden jäsenmaksun.

 

4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.

 

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

 

1. Seuran hirvenmetsästyksen johtaja valitaan vuosikokouksessa. Neljä varajohtajaa valitaan vuosittain hirvikokouksessa.

 

2. Hirvikokouksessa päätetään peijaisten ajankohta ja peijaisista vastaavat henkilöt. Hirviseurue valitsee keskuudestaan muut tarvitsemansa henkilöt.

 

3. Seurueen kokoontuu tarvittaessa ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

 

4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

 

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

 

1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille.

 

2. Ns. yleisiä metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja. Poikkeavista metsästyspäivistä tulee sopia etukäteen ja tieto metsästyspäivästä tule saattaa kaikkien sitä haluavien tietoon.

 

3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

 

4. Hirvikokous voi halutessaan antaa suosituksia tai mahdollisia rajoituksia koirien koulutuksesta hirvenmetsästysaikana.

 

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS  

1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, kuten saaliinkäsittelyyn, välinehuoltoon, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapitoon ja hoitoon, passipaikkojen huoltoon sekä peijaisiin valmisteluineen.

 

2. Metsästyksen johtaja pitää päivittäistä metsästykseen osallistuneiden luetteloa. Osallistumalla metsästykseen jäsen saa pisteen jokaiselta yleiseltä metsästyspäivältä. Saaliin jako tapahtuu pisteiden lukumäärän mukaan jäljempänä selostetun saaliinjako säännön mukaisesti.

 

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

 

1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

 

2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.

 

3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomilla armonlaukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.

 

4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

 

 

HAAVOITTAMISTILANNE

 

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

 

2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

 

  • ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

 

  • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

 

  • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

 

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille

 

KAATAJAMÄÄRITYS

 

Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.

 

Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

SAALIIN JAKO

 

Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

 

Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.

 

Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken nk pisteytyksen mukaan ja saalispussit arpoen. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

 

Pisteiden muodostuminen:

 

-          Maksamalla hirvimaksun jäsen on oikeutettu saamaan 1 saalispisteen jokaiseen saaliin jakotilaisuuteen. Jäsen menettää pisteen oltuaan pois kaksi perättäistä viikonloppua molempina päivinä. Jos jäsen osallistuu jahtiin kahden peräkkäisen poissaoloviikonlopun jälkeen, hän on oikeutettu saamaan maksupisteen  takaisin.
 

-          Jäsen saa saalispisteen jokaiselta yleiseltä metsästyspäivältä.
 

-          Jäsenellä on oikeus saada piste sellaiselta jahtipäivältä, jos hän on ollut edustamassa seuraa tapahtumassa, johon seura on velvollinen lähettämään edustajan.
 

-          Jäsen voi sopia sijaisen osallistumisesta jahtiin oltuaan itse pakottavasta (työ, sairastuminen tai vastaava) syystä estynyt osallistumaan jahtiin ja saada saalispiste näin myös poissaolo päivältä. Jäsenen tulee ilmoittaa sijaisesta metsästyksen johtajalle. Sijaisen tulee olla henkilö, jonka maastotuntemus tai kokemus maastossa liikkumisesta on hirvenmetsästykseen riittävä sekä terveyden tilaltaan riittävän hyvä yksin liikkumiseen metsässä.
 

-          Pisteen menettäminen. Jäsen voi menettää päivän saalispisteen kahden metsästyksen johtajan yksimielisellä päätöksellä tilanteissa, joissa jäsen esim. poistuu kesken päivän jahdista ilman johtajalta saamaansa lupaa tai esim. liiallisen päihtymisen johdosta ei kykene osallistumaan turvallisesti tai ei ollenkaan jahtiin.

 

 

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

 

 

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

 

Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi paikalla olevat metsästyksenjohtajat yhdessä.

 

Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

 

Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Ennen mahdollisia rangaistustoimia ja seuraamuksia on kuultava henkilökohtaisesti kaikkia osapuolia.

 

PEIJAISET

 

Peijaiset ovat tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

 

Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.

 

Peijaisista vastaavat henkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

 

KUSTANNUKSET

 

Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.

 

Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

 

Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

 

 

-           lupamaksut

 

-          yhteishankinnat

 

-          peijaiskulut

 

-          pelkkien hirvimaiden vuokrakulut

 

-          muut kulut

 

 

 

 

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.

 

Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

 

 

YHTEISTOIMINTA

 

Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain vuosikokouksessa.

 

Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

 

METSÄSTYSVIERAAT

 

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue.

 

Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.

 

Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

 

Vierailta perittävistä maksuista päättää kesäkokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttamana hirviseurue.


 

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

 

Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

 

Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.

 


©2018 Väisälän ja Viljakkalan Eräveikot ry - suntuubi.com